Löytyi sitten se kolmaskin vihitty, syntymäaika hänelläkin 1757 ja siten jäljelle jäi vain hän kuka on syntynyt 1962 ollen meidän sukua. Todella surullinen tarina. Isä kuolee kun Liisa on 23. Liisa mahdollisesti muuttanut Tukholmaan 1790 ja palannut 1792 muuttaen äitinsä luo Taustialaan, missä pikkuveli Simonkin asuu äidin kanssa. Simon kuitenkin kuolee hänkin, 1794 ja 15v iässä. Ja tässä Lisan ja poika Mattsin rankka kohtalo. Seuraavaksi jäljitän orpopojan kohtalon. Jos on vaikka jälkipolvia ja muutenkin kiinnostaa selvisikö köyhän piikanaisen kokonaan orvoksi jäänyt poika kun isäkin oli kuollut, vaarikin ja mummonsa Annakin kuolee 1806. Toivoni on siinä että esiäitini, tätinsä Helena Simontytär selviytyi, samoin toinen tätinsä Beata. Kolmannesta, Mariasta en ole vielä ihan varma. Mutta paljon on serkkuja Mattsilla. Elämä on ollut todella rankkaa entisaikaan.